Vaikka R-kioskit ovat olleet osa suomalaista katukuvaa jo niin kauan kuin muistaa saattaa, harva tajuaakaan, millaisen matkan R-kioski on kulkenut 110 vuodessa tähän päivään asti. Kaikki alkoi vuonna 1910, kun Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiö perustettiin tarkoituksenaan myydä matkalukemista rautateiden varrella, kasvattaa lukuinnostusta ja vaalia sananvapautta.
Seuraavina vuosikymmeninä toiminta laajeni rautatiealueiden ulkopuolelle, ja lehtien lisäksi kioskeilla aloitettiin myös valokuvausfilmien, tupakan ja makeisten myynti. Kasvu jatkui aina 1930-luvun loppuun
saakka, kunnes sota puuttui peliin. Suomen jälleenrakentamisen aikaan Rautakirja alkoi seurata ihmisiä kaupunkeihin, ja kioskeja perustettiin vähentyneen junamatkustamisen vuoksi linja-autoasemille ja
ostoskeskuksiin.
Ensimmäinen R-kioski, silloinen Rautatiekirjakauppa, avattiin kuitenkin – mihinkäs muualle kuin Päärautatieasemalle. Vielä 110 vuoden päästäkin R-kioski on tärkeä osa aseman palvelutarjontaa, ja juuri 19.3 avattu uusi Ärrä jatkaa pitkää perinnettä.
– Päärautatieasemalla on paitsi koko Suomen, myös Ärrän historiassa ikoninen rooli. Nykyisellä 480 kioskilla volyymi on suuri, ja eri kioskit näyttäytyvät eri toimintaympäristöissä erilaisina. Liikepaikkakohtainen
sopeuttaminen on otettu huomioon myös asemalla, joka on edelleen yksi tärkeimmistä toimipaikoista, R-kioskin kehitysjohtaja Mikko Arosilta kertoo.
Viime vuosina R-kioski on kasvattanut rooliaan take away -kahvin ohella myös pikaruokapalveluilla, ja toimipaikkojen määrässä mitattuna Ärrä onkin Suomen suurin pikaruokaketju. Kasvavat ruokapalvelut näkyvät myös Päärautatieaseman uudella R-kioskilla.
– Junamatkustajien ja VR:n henkilökunnan tarpeet on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin. Uusia ruokatuotteita tuodaan jatkuvasti, ja croissantit, patongit ja muut nopeat eväät valmistuvat omassa keittiössä.
Itsepalvelukassat nopeuttavat asiointia, eikä perinteisiä matkalippuja ja prepaid-liittymiäkään ole unohdettu.
Historiallisessa rakennuksessa myös ulkoiset seikat on otettava suunnittelussa tarkasti huomioon aina valomainoksista kulkuaukkoihin ja ikkunateippausten muotoon. Kioskin konseptia onkin suunniteltu yhdessä
sekä R-kioskin ja VR:n suunnittelijoiden että Museoviraston kanssa.
– Haluamme omalta osaltamme parantaa aseman viihtyvyyttä ja rakentaa yleistä turvallisuudentunnetta. Kulttuurihistoriallisessa ympäristössä täytyy myös tehdä kompromisseja, joihin suhtaudutaan pelkästään
positiivisesti – tarkoitus on kuitenkin rakentaa toimiva kokonaisuus, joka kunnioittaa merkittävän rakennuksen arvoa.
Vaikka korona on hiljentänyt aseman ja tehnyt tehtävänsä myös R-kioskin liiketoimintaan, on vastaiskuista selvitty ennenkin läpi maailmansotienkin porskuttaneen ketjun historiassa. Jos Arosillalta kysytään, yhdessä
tästäkin selvitään.
– Ärrän historia on sekä menestys- että selviytymistarina, jota on läpi vuosien valottanut muuntautumiskyky ilmiöihin, lainsäädännön muutoksiin ja haasteisiin. Pyrimme kaikkina aikoina tukemaan kauppiaita parhaalla mahdollisella tavalla ja puhaltamaan yhteen hiileen. Silloin 110 vuoden historialla on vähintään seuraavat
110 edessä.
Kauppias Kari Heikkinen on samoilla linjoilla – 17 vuoden R-kauppiaan kokemuksella.
– R-kioskiyrittäjyys on optimistin unelma, ja uusi liiketila tuo aina uudet mahdollisuudet. Pidetään lippu korkealla ja ollaan valmiina uuteen, parempaan aikaan, Heikkinen kiteyttää.
