Tekijä: fabrik

Rautatieasemat eivät ole pelkästään rautateiden liikennepaikkoja. Niillä on myös suuri vaikutus ympäröivän alueen ensivaikutelmaan ja koko kaupungin tai kaupunginosan imagoon. Siksi Helsingin kaupunki on mukana aseman uudistuksessa paitsi rakennusvalvonnan, myös koko keskustan liiketoiminnan ja elinvoiman näkökulmasta. 

– Päärautatieasemalla on suuri merkitys Helsingille. Se on paikka, johon saavutaan ja jossa kohdataan – portti Helsingin keskustaan. Asema ja sen ympäristö on tärkeä osa koko keskustan imagoa ja tunnelmaa. Ihannetilanteessa asema viestii kaupungin historiasta ja tuo fiiliksen siitä, että olet saapunut keskustaan. Uudistuksen tavoitteena on, että keskustan palveluympäristö alkaa heti asemalta, Helsingin kaupungin yrityspalveluyksikön erityisasiantuntija Laura Yrjänä kertoo. 

Suuri osa Helsingin asemaseuduista on parhaillaan täydennysrakentamisen keskiössä. Helsingin kaupungin, valtion ja väyläviraston muodostama asemakehittämisen seurantaryhmä pitää huolen siitä, että myös rautatieasemat kehittyvät muun ympäristön mukana. Entistä suurempia laatu- ja ylläpitotavoitteita ohjaa placemaking-ajattelu, jolla tarkoitetaan julkisten tilojen suunnittelua tavalla, joka ilmentää sekä aluetta että sen yhteisöä. 

– Tavoitteena on, että myös asemat olisivat selkeämmin osa alueita, niiden brändiä ja fiilistä, joka alueelle ja sen asukkaille on ominaista. 

Vaikka jokaisella asemalla ja alueella on omat ominaispiirteensä, on Päärautatieasema poikkeuksellinen sen ikonisen, historiallisen arvonsa takia. Haasteena on kyetä vastaamaan ihmisten tarpeisiin historiaa kunnioittaen. Saavutettavuuden lisäksi vaakakupissa painavat tänä päivänä entistä enemmän ympäristöystävälliset palvelut ja ratkaisut. Tavoitteena on tehdä vähähiilisistä valinnoista ihmisille mahdollisimman helppoja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pyöräilyyn liittyvän infran, palveluiden ja matkaketjun parantamista sekä erilaisia joustavia pakettinoutopalveluita, jotka vähentävät tarvetta matkustaa ja hakea lähetyksiä kauempaa. Tämän lisäksi myös reititykset tulee suunnitella niin, että kulkeminen asemalta keskustan palveluihin on ihmisille mahdollisimman selkeää, turvallista ja viihtyisää. 

– Uudistuksessa on tärkeää ottaa huomioon rakennuksen historia ja pitää huolta siitä, että muutokset tehdään vahingoittamatta sitä, mikä tekee asemasta hienon. Samalla jokaisen paikan tulee elää ajassa ja vastata muuttuviin, Päärautatieaseman tapauksessa 250 000 päivittäisen kävijän tarpeisiin. Kaikki tämä on tärkeä osa koko keskustan elinvoimaisuuden kehittämistä, ja tässä VR on onnistunut hienosti.

Yksi etappi Päärautatieaseman uudistushankkeen mukaisista laadukkaista ja entistä viihtyisämmistä ravintolapalveluista toteutui jälleen, kun ravintola Purtava avasi ovensa perjantaina 21.5. entisissä Namaskaarin tiloissa. Muun muassa premium burgereita, grillattuja juurileipiä ja laajan valikoiman oluita tarjoavan ravintolan takaa löytyy ravintoloitsija Tapio Mäkelä. Pitkän uran ravintola-alalla tehnyt mies tunnetaan parhaiten Lasipalatsissa toimineen Mbarin ja Sörnäisten Rantapromenadilla kelluvan Merikerhon perustajana. Ravintolan avaaminen Suomen vilkkaimpaan rakennukseen on luontevaa jatkumoa uniikkeihin konsepteihin ja ainutlaatuisiin tilaisuuksiin luottavalle yrittäjälle. 

– Lasipalatsin kautta suojellussa rakennuksessa toimiminen oli ennestään tuttua. Halusin tuoda tilaan Eliel Saarisen upean arkkitehtuurin arvoisen sisustuksen ja tunnelman. Korkean tilan ja alkuperäisten ikkunoiden lisäksi tilan tyylikkyyttä ja omaleimaisuutta korostavat kotimaisten suunnittelijoiden kalusteet Ilmari Tapiovaaran tuoleista Yrjö Kukkapuron ja Alvar Aallon valaisimiin, Mäkelä kuvailee. 

Sisustuksen lisäksi laatu ja tarkkaan hiotut yksityiskohdat näkyvät myös ruokalistalla. Fine dining -taustan omaava, Suomen kokkimaajoukkueessakin mitellyt keittiöpäällikkö Toni Mikkonen saa inspiraationsa ympäri maailmaa ilman raja-aitoja. 

– Premium burgerit on se nyrkki, jolla lähdetään liikenteeseen. Löytyy smash burgeria, vegeä, Karibian rapeaa kanaburgeria ja esimerkiksi saksalaistyyppistä Schnitzel-burgeria hapankaalilla ja curryketsupilla. Ideana on ottaa klassikkoruokia ympäri maailmaa ja laittaa ne burgerin väliin, Mikkonen kertoo.

Burgereiden lisäksi listalta löytyy uudempana tuttavuutena grillattuja juurileipiä sekä vitriinin täydeltä klassikkopiirakoita ja makeita kroissantteja. “Gourmet fast foodia aina tuoreista raaka-aineista”, kuten keittiöpäällikkö Mikkonen sen sanoo. Yhtälön täydentää 130-paikkainen terassi sekä “huudin parhaat oluet.”

– Yhteistyökumppaneina meillä on Hartwall, Olarin Panimo, Kallio Brewery ja United Gypsies. Tarjolla on jo nyt Hartwallin hana kahdeksalla tuotteella, ja kun kesäkuun alussa saamme 8-paikkaisen pienpanimohanan, saa parempaa valikoimaa hyvää ruokaa tarjoavasta paikasta keskustassa hakea. Panimoiden kanssa kierrätetään paljon erilaisia kausimakuja ja vaihtuvia eriä. Olutvalikoiman lisäksi meiltä löytyy laaja luomuviinivalikoima ja pienempi setti natuviinejä niiden harrastajille, ravintoloitsija Mäkelä kertoo. 

Konseptinsa puolesta Purtava on kuin tehty uudistuvalle Päärautatieasemalle. Se palvelee hyvin paitsi kiireettömänä kohtauspaikkana, myös nopeaa palvelua etsivää matkalaista. Annosten tuotantoajat ovat lyhyet, ja pystypöytien usb-latauspisteet ja sähköpistokkeet helpottavat esimerkiksi työasioiden hoitamista. 

– Ihmiset ovat kaivanneet viihtyisää tilaa, missä kohdata, eikä korona ole tätä tarvetta ainakaan vähentänyt.

Lopulta tavoite on kuitenkin sama, kuin ennenkin: tehdä paikka, jossa silmä ja mieli lepää ja jossa on helppo viihtyä ja tavata ystäviä kelloon katsomatta, Mäkelä kiteyttää. 

Ravintola Purtava palvelee koronarajoitusten mukaisesti osoitteessa Elielinaukio 3, ma–su klo 11–20. Terassi on auki säävarauksella. Tervetuloa viihtymään!

Suomessa valtio on vaalinut kulttuuriperintöä aina 1600-luvulta lähtien, ja nykyisen Museoviraston juuret ovat vuodessa 1884. Tehtävä on vielä tänäkin päivänä sama: vastata kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön, arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä kulttuuriomaisuuden suojelusta yhdessä muiden viranomaisten ja museolaitoksen kanssa. Eliel Saarisen suunnitteleman Päärautatieaseman ollessa osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, Museoviraston ja aseman yhteistyö on vuosien varrella muodostunut tiiviiksi. 

– Museovirasto ei ole mukana kovinkaan monissa pääkaupungin kohteissa, vaikka siltä julkisuudessa ehkä joskus vaikuttaakin. Rautatieaseman uudistamiseen kuitenkin osallistumme sen valtiotaustan, kulttuurihistoriallisen merkityksen ja myös suojelupäätöksen pohjalta, Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osastonjohtaja Mikko Härö kertoo.  

Nykyinen, hyvin tarkasti ja kattavasti kohdennettu suojelupäätös on vuodelta 2018. Päätös edellyttää, että Museovirastoa kuullaan asiantuntijana rakennus- ja korjaustöissä, ja se voi antaa myös ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Asemarakennuksessa suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Erityisen tärkeitä ovat keskushalli ja muut salitilat. Myös viereinen, nykyään hotelli Scandic Grand Central Helsingin tiloina toimiva hallintosiipi on suojeltu. 

– Päärautatieasema on lajissaan Suomen ikonisin rakennus. Kun maailmalla laaditaan luetteloja kauneimmista ja vaikuttavimmista rautatieasemista, se on aina mukana. Se on myös Helsingin maamerkki, joka sijaitsee maamme intensiivisimmässä liikenteen solmukohdassa, kaupungin sydämessä. Ei siis ihme, että se on myös huolella vaalittu suojelukohde, Härö hehkuttaa. 

Huolellista suunnittelua, pitkiä keskusteluja ja kompromisseja

Rautatieaseman arkkitehtuuri on vahvaa ja mitoiltaan vaikuttavaa. Voisi ajatella, että se kestää kaikenlaisia muutoksia, mutta todellisuudessa näin ei ole. Yhtälö ei ole aina helppo: Kuinka kehittää toimivia, asiakkaille selkeitä ja houkuttelevia palveluita, jotka ovat ulkoasultaan sekä tyylikkäitä että yhtenäisiä, mutta samalla istuvat hienon arkkitehtuurin ominaispiirteisiin.

Standardiratkaisut eivät riitä, eikä ulkoa tuotuja brändejä voi sellaisenaan ripotella aseman tiloihin. Intressien sovittaminen yhteen on toisinaan vaikeaa, mutta pulmia ratkotaan huolellisin selvityksin ja tutkimuksin, osaavalla suunnittelulla, keskustellen sekä tarvittaessa myös kompromisseihin taipuen. VR Group, suunnittelevat arkkitehdit ja Museovirasto ovat kehittäneet yhteistyössä vuokralaisohjeet, jotka ohjaavat aseman liiketilojen muutoksia suojeltua arkkitehtuuria kunnioittaen. Aseman vuokralaisten näkyvyyttä ohjaavat koko rakennuksen julkisivuja ja sisätiloja koskevat erilaisten opasteiden ja mainoslaitteiden suunnitelmat.

– Päärautatieaseman kehityshanke kestää useamman vuoden ajan. Muutosvaiheen aikana meillä on rinnakkain aikaisemmin, paljon ennen suojelupäätöstä toteutettuja tiloja sekä nyt tehtäviä uusia tiloja, joiden korjaustöissä noudatetaan suojelupäätöstä ja uusittua vuokralaisohjeistusta,  hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupilta sanoo.

– Yhteistyö VR Groupin kanssa on ollut hyvää. Perusnäkemyksemme asemarakennuksen kehittämisestä vastaavat toisiaan. Aivan kuten VR:lle, myös Museovirastolle on tärkeää aseman palvelukyvyn kehittäminen, joka elää paitsi liikenteen ja sen palveluiden muutosten, myös kuluttajien tarpeiden myötä, Museoviraston yliarkkitehti Johanna Hakanen jatkaa.

Kuten koko maailmalla, viimeiset 12 kuukautta ovat olleet myös asemalle ja sen vuokralaisille yhtä epävarmuuden ja odotuksen aikaa. Viime aikojen uutiset ja koronalukemat ovat kuitenkin olleet aiempaa valoisampia, ja viimein näyttää siltä, että rajoitustoimet ja rokotukset ovat alkaneet puremaan. Lisäksi hallituksessa on jo luonnosteltu suunnitelmaa Suomen avaamiseksi huhti-elokuussa. 

Kun aika on, myös asema on valmis palaamaan normaaliin ja toivottamaan ihmiset jälleen tervetulleeksi nauttimaan uudistuvan aseman ainutlaatuisesta tunnelmasta ja kehittyvistä palveluista. Yksi esimerkki tästä on entistä monipuolisempi ja viihtyisämpi terassitarjonta.

Jo aikasempinakin kesinä palvelleen, uudistetun Oosterin lisäksi asemalle avataan tulevaisuudessa kaksi uutta terassia: myöhemmin Kaivokadulla aukeava ravintola Olivian terassi sekä kesän kynnyksellä Elielinaukiolla entisen Namaskaarin liiketilan edessä avattava terassi. Terassitajonta tarjonta kasvaa Päärautatieasemalla jopa 500 paikkaan asti. Hankepäällikkö Jani Jääskeläisen mukaan asema on valmis vastaamaan asiakkaiden kysyntään heti, kun rajoitukset hellittävät. 

– Kehityshankkeessa on nähty alusta asti, että asemalla on tarve entistä viihtyisämmälle ja laajemmalle terassitarjonnalle. Uusien toimijoiden ja rakennuslupien kautta palvelut kasvavat merkittävästi, samalla kunnioittaen aseman ainutlaatuista historiaa. Kun liikkuminen on taas turvallista, asema on valmiina palvelemaan entistä paremmin ja turvallisemmin, Jääskeläinen kertoo. 

Vaikka R-kioskit ovat olleet osa suomalaista katukuvaa jo niin kauan kuin muistaa saattaa, harva tajuaakaan, millaisen matkan R-kioski on kulkenut 110 vuodessa tähän päivään asti. Kaikki alkoi vuonna 1910, kun Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiö perustettiin tarkoituksenaan myydä matkalukemista rautateiden varrella, kasvattaa lukuinnostusta ja vaalia sananvapautta. 
 
Seuraavina vuosikymmeninä toiminta laajeni rautatiealueiden ulkopuolelle, ja lehtien lisäksi kioskeilla aloitettiin myös valokuvausfilmien, tupakan ja makeisten myynti. Kasvu jatkui aina 1930-luvun loppuun
saakka, kunnes sota puuttui peliin. Suomen jälleenrakentamisen aikaan Rautakirja alkoi seurata ihmisiä kaupunkeihin, ja kioskeja perustettiin vähentyneen junamatkustamisen vuoksi linja-autoasemille ja
ostoskeskuksiin.
 
Ensimmäinen R-kioski, silloinen Rautatiekirjakauppa, avattiin kuitenkin – mihinkäs muualle kuin Päärautatieasemalle. Vielä 110 vuoden päästäkin R-kioski on tärkeä osa aseman palvelutarjontaa, ja juuri 19.3 avattu uusi Ärrä jatkaa pitkää perinnettä.

– Päärautatieasemalla on paitsi koko Suomen, myös Ärrän historiassa ikoninen rooli. Nykyisellä 480 kioskilla volyymi on suuri, ja eri kioskit näyttäytyvät eri toimintaympäristöissä erilaisina. Liikepaikkakohtainen
sopeuttaminen on otettu huomioon myös asemalla, joka on edelleen yksi tärkeimmistä toimipaikoista, R-kioskin kehitysjohtaja Mikko Arosilta kertoo. 
 
Viime vuosina R-kioski on kasvattanut rooliaan take away -kahvin ohella myös pikaruokapalveluilla, ja toimipaikkojen määrässä mitattuna Ärrä onkin Suomen suurin pikaruokaketju. Kasvavat ruokapalvelut näkyvät myös Päärautatieaseman uudella R-kioskilla.
 
– Junamatkustajien ja VR:n henkilökunnan tarpeet on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin. Uusia ruokatuotteita tuodaan jatkuvasti, ja croissantit, patongit ja muut nopeat eväät valmistuvat omassa keittiössä.
Itsepalvelukassat nopeuttavat asiointia, eikä perinteisiä matkalippuja ja prepaid-liittymiäkään ole unohdettu. 
 
Historiallisessa rakennuksessa myös ulkoiset seikat on otettava suunnittelussa tarkasti huomioon aina valomainoksista kulkuaukkoihin ja ikkunateippausten muotoon. Kioskin konseptia onkin suunniteltu yhdessä
sekä R-kioskin ja VR:n suunnittelijoiden että Museoviraston kanssa. 
 
– Haluamme omalta osaltamme parantaa aseman viihtyvyyttä ja rakentaa yleistä turvallisuudentunnetta. Kulttuurihistoriallisessa ympäristössä täytyy myös tehdä kompromisseja, joihin suhtaudutaan pelkästään
positiivisesti – tarkoitus on kuitenkin rakentaa toimiva kokonaisuus, joka kunnioittaa merkittävän rakennuksen arvoa.  

Vaikka korona on hiljentänyt aseman ja tehnyt tehtävänsä myös R-kioskin liiketoimintaan, on vastaiskuista selvitty ennenkin läpi maailmansotienkin porskuttaneen ketjun historiassa. Jos Arosillalta kysytään, yhdessä
tästäkin selvitään. 

– Ärrän historia on sekä menestys- että selviytymistarina, jota on läpi vuosien valottanut muuntautumiskyky ilmiöihin, lainsäädännön muutoksiin ja haasteisiin. Pyrimme kaikkina aikoina tukemaan kauppiaita parhaalla mahdollisella tavalla ja puhaltamaan yhteen hiileen. Silloin 110 vuoden historialla on vähintään seuraavat
110 edessä.

Kauppias Kari Heikkinen on samoilla linjoilla – 17 vuoden R-kauppiaan kokemuksella.

– R-kioskiyrittäjyys on optimistin unelma, ja uusi liiketila tuo aina uudet mahdollisuudet. Pidetään lippu korkealla ja ollaan valmiina uuteen, parempaan aikaan, Heikkinen kiteyttää.

Vuoden 2021 lopun jälkeen aseman vuokralaisten ja kävijöiden ei tarvitse etsiä tuoretta kahvia ja aamupalaa kaukaa. Loka-joulukuussa Päärautatieaseman Elielinaukion puoleiseen päätyyn avattavan Cafe Elielin missiona on tarjota aamiaista, josta tulee käsite.

“Tähtäimenä on luoda yhteistyössä ruotsalaisen Löfbergs-kahvipaahtimon kanssa Suomeen lippulaivakahvila, joka tunnetaan kaupungin parhaasta aamiaisesta, laadukkaasta kahvilavalikoimasta, lounaasta sekä illaksi mukautuvasta afterwork-tarjonnasta”, kahvilaa operoiva Henri Häkkinen HH Ravintoloista visioi.

Lähtökohtina ovat tuoreus ja tarkkaan harkitut yksityiskohdat. Aamupala ja lounas tilataan aina kokilta tuoreena keittiöstä, ja kahvit syntyvät ammattitaitoisten baristojen valmistamana. 

“Tiivis yhteistyö Löfbergin näkyy muun muassa henkilökunnan säännöllisinä baristakoulutuksina sekä jatkuvasti kehittyvänä, monipuolisena kahvivalikoimana. Eri paahtojen ja kausimakujen lisäksi tarjolle tulee myös erilaisia kylmiä kahveja, joiden kysyntä kasvaa koko ajan.”

Harkitut yksityiskohdat jatkuvat myös illan afterwork-tarjonnassa. Juomia ei lasketa nappi painamalla, vaan tarjoillaan aina oikeanlaisista laseista oikeissa lämpötiloissa. Korkeasta laadusta huolimatta Cafe Elielistä tulee matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille aseman vierailijoille.

“Kaikki mitä tehdään, tehdään ilman oikoreittejä tarkasti mietittynä. Näin keskeisellä paikalla haluamme tarjota parasta, mutta kuitenkin pitää hintatason ja palvelun kaikelle kansalle sopivana.”

Tällä hetkellä kahvila on vielä suunnitteluvaiheessa, ja kokonaisuutta hiotaan tiiviisti konsepti- ja sisustusarkkitehdin sekä keittiöpuolen ammattilaisten kanssa. Vaikka poikkeusolot vielä jatkuvatkin, on Häkkisen katse vahvasti tulevassa.

”Innokkailla fiiliksillä jatketaan ja odotetaan, että päästään täysillä työntekoon ja kohti koronan jälkeistä uutta aikaa.”

Asematunnelissa sijaitseva suutariliike Asemansuutari on todistanut ja elänyt mukana Päärautatieaseman vaiheissa jo yli 50 vuoden ajan. Nykyisin suutari pyörii kahden yrittäjän Tuomo Meriluodon ja Juha Leskisen voimin, joista jälkimmäisen isä perusti yrityksen nykyiselle paikalleen vuonna 1969 aseman alikulkutunnelin avauduttua yleisölle.

“Tänä päivänä suutariksi voi kouluttautua, mutta 80-90-luvulla homma meni melko pitkälti niin, että mentiin oppipojaksi, ja työ opittiin pikkuhiljaa ammattilaisten tekemistä seuraamalla ja perässä tekemällä”, kertoo Juha Leskinen, joka siirtyi Asemansuutarin yrittäjäksi isänsä jalanjäljissä vuonna 1994. 

Vajaassa 30 vuodessa maailma on muuttunut, ja suutarin on täytynyt muuttua sen mukana. Siinä missä vielä 90-luvulla suutari pärjäsi kenkiä korjaamalla, on työnkuva tänä päivänä laajempi. 

“Avainten tekeminen, laminointi, oheistuotteiden myynti. Nykyään ministerikin voi kävellä lenkkareissa, eikä nahkakenkiä tarvita edes puvun kanssa”, Leskinen selittää kenkien korjausten vähentymistä. 

Työn parasta antia on Leskisen mukaan vakioasiakkaat, jotka luottavat Asemansuutarin palveluihin vuodesta toiseen. Sijainti Suomen keskeisimmällä paikalla mahdollistaa luottamisen tuttuun ja toimivaan kaavaan. 

“Aamulla työmatkalla tuodaan ja illalla töiden jälkeen haetaan.”

Entä millaisen vinkin Leskinen antaa heille, jotka haluavat kenkiensä säilyvän ehjinä mahdollisimman pitkään?

“Etenkin talvikeleillä kenkiä ei voi huoltaa liikaa. Jos haluaa pelata varman päälle, kengät voi puhdistaa ja lankata vaikka joka päivä – sellaisella määrällä lankkia, jonka nahka imee. On myös hyvä muistaa, että nahkakenkiä ei kannata jättää patterin viereen kuivumaan, silloin nahka kuivuu liian nopeasti ja altistuu halkeamiselle

Aseman ravintolavalikoima laajenee – herkullisista sushibuffeteistaan ympäri Suomen tunnettu Luckiefun’s avaa ravintolan kioskihallissa entisissä Teknikmagasinetin tiloissa helmikuun aikana. Ravintola toimii valitse, punnitse ja ota mukaan -periaatteella, ja se sopii erityisesti helpon ja nopean sushin ystäville. 

Auettuaan Luckiefun’s palvelee arkisin klo 9-20 ja viikonloppuisin klo 10-20.

Tervetuloa herkuttelemaan ja tervetuloa asemalle, Luckiefun’s!

Kun Nina Sevón puoli vuotta sitten elokuussa aloitti Steissin Apteekin apteekkarina, ilmassa oli jännitystä. Millaista asemalla olisi työskennellä? Olisiko häiriökäyttäytymistä? Hyvin nopeasti jännitys kuitenkin hälveni, ja tilalle tuli innostus.

– Ihmiset on todella mukavia ja ilmapiiri on turvallinen. Täällä kokee kuuluvansa suurempaan joukkoon. Vaikka emme ole muiden vuokralaisten kanssa kovin paljoa tekemisissä, tuntuu silti, että kuulumme samaan yhteisöön ja rakennamme jotain yhteistä.

Steissin Apteekilla on pitkä historia, jonka juuret ulottuvat aina 1930-luvulle saakka. Alunperin apteekki sijaitsi Olympiastadionin lähellä, josta se siirtyi vuonna 2002 Päärautatieasemalle. Sinä aikana moni asia on muuttunut.

– Enää apteekeissa ei valmisteta lääkkeitä, mutta aikaisemmin tässäkin oli alakerta, jossa lääkkeet valmistettiin. Asiakkaat toivat aamulla paperisen reseptin ja hakivat lääkkeet illalla. Nyt lääkkeet saa heti.

Ennen apteekkariksi lähtemistä farmasian tohtori Sevón kerkesi tehdä pitkän uran viranomaisvalvonnassa sekä farmasian oppimiskeskuksen täydennyskoulutuksen toiminnanjohtajana. Matkalle mahtuu myös provisorin töitä muun muassa Alppilan apteekissa sekä yksi kesä Joensuun Rantakylän apteekissa.

– Se oli hieno kesä, Joensuu on mahtava kesäkaupunki. Kun etsin apteekkeja joihin lähteä apteekkariksi, olisin voinut lähteä pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin, mutta sitten Steissin Apteekki osui kohdalle.

Kruununhaassa asuvalle Sevónille kyse ei ole pelkästään lyhyestä kävelymatkasta, vaan myös aseman kiehtovasta historiasta.

– Olen aina pitänyt rautatieasemasta. Lähdön tunnelmassa on jotain todella kiehtovaa ja viehättävää. Historia on intohimoni. Siksi on todella hienoa saada olla töissä täällä, historian näyttämöllä.

Eniten työssä kuitenkin antaa ihmiset.

– Meillä käy paljon uusia asiakkaita, mutta myös toistuvia asiakkaita, jotka on oppinut tuntemaan hyvin jo tässä puolen vuoden aikana. On ollut mahtavaa huomata, että apteekkia todella tarvitaan ja näin keskeisellä sijainnilla se voi auttaa monia.

Lippuhallissa viime vuoden kesästä toiminut Kulttuurihalli sulkeutuu kuun lopussa remontin alta. Tilaan on tulossa uusi kahvila sekä norjalaisen Olivia-ravintolaketjun italialainen ravintola.

Italialaista ruokaa, muun muassa pizzoja ja pastaa tarjoavalla ravintolaketjulla on tällä hetkellä kymmenen ravintolaa eri puolilla Norjaa ja kaksi Ruotsissa. Odotukset ovat korkealla: yhtenä Olivian visioista on muun muassa ”tarjoilla parasta pizzaa Italian ulkopuolella”.

Vanhassa ravintolasalissa toimivaa pikaruokaravintola Burger Kingiä vastapäätä avattavan ravintolan remontin on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Vuoden loppuun mennessä tiloihin on aukeamassa myös HH Ravintoloiden kahviyhtiö Löfbergsin kahveihin keskittyvä kahvila. Se tulee sijoittumaan tällä hetkellä toimistotiloina palvelevaan tilaan Elielinaukion ja Olivia-ravintolan väliin.

Lippuhallina palvellut tila palaa remontissa takaisin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa: vuoteen 1958 saakka se palveli toisen- ja kolmannen luokan lipun ostaneiden odotus- ja ravintolasalina.