Kategoria: Uncategorized @fi

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin Päärautatieasema tunnustetaan kansainvälisesti yhdeksi maailman kauneimmista rautatieasemista. Asema on nykyään Suomen vilkkain rakennus ja maamme suurin päästöttömän liikkumisen hubi. Asemaa kehittäessä tulemme esittelemään uusia ratkaisuja ja kumppaneita, jotka vievät asemaa seuraavalle vuosisadalle.

”Aseman oma vastuullisuusohjelma on juuri valmistunut ja se julkistetaan lokakuun aikana. Päästöttömän liikkumisen edistäminen ja aseman oman toiminnan ympäristökestävyys ovat vastuullisuusohjelman keskeisiä tekijöitä yhdessä kaikille turvallisen kokemuksen kanssa. Avoimuus ja yhdessä kehittäminen korostuvat myös kumppanivalinnoissamme”, VR:n kiinteistöyksikön hankepäällikkö Jani Jääskeläinen taustoittaa.

Alkukesästä Päärautatieaseman kioskihallissa näkyneet rakennustelineet poistuvat loppusyksyn aikana ja ensimmäinen kokonaan uusi kioski avattiin syyskuussa Kioskihalliin tutuissa R-kioskin väreissä. Alkujaan Rautatiekirjakauppa, nykyinen R-kioski, perustettiin 1910 tarkoituksenaan myydä matkalukemista juuri rautatieasemilla. Ensimmäinen R-kioski, silloinen Rautatiekirjakauppa, avattiin kuitenkin – mihinkäs muualle kuin Päärautatieasemalle. Vielä 110 vuoden päästäkin R-kioski on tärkeä osa aseman palvelutarjontaa ja olikin varsin helppo valinta toteuttaa ensimmäiseen uudistettuun Kioskihalliin juuri R-kioski.

”Nykyään Suomen suurimpana aamupalaketjuna R-kioski tarjoaa matkalaisille tuoretta kahvia ja nopeasti mukaan otettavaa hyvää syötävää tuttujen herkkujen lisäksi. On hienoa saada palvella asiakkaita upeasti päivitetyssä perinteikkäässä ympäristössä Helsingin Päärautatieasemalla”, iloitsee R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen. 

Matkustajaliikenteen ravintolapalveluita tarjoava Select Service Partner Finland Oy avaa ensimmäiset liiketilansa Päärautatieasemalla. SSP avaa asemalle yhteensä neljä uutta kahvilaa ja ravintolaa, jotka tarjoavat laatua tässä uniikissa miljöössä. Ensimmäiset kaksi kahvilaa avataan uudistettuihin kioskeihin alkuvuonna 2024 ja ne tulevat palvelemaan erityisesti korkealaatuisella take-away valikoimillaan. Seuraavana vuonna toteutettavat ravintolatilat houkuttelevat asiakkaita viipymään asemalla pidemmänkin ajan.

Select Service Partner Finlandin toimitusjohtaja Elena Heiska toteaakin: ”Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä siitä, että saamme olla mukana kehittämässä Helsingin päärautatieasemaa. Haluamme tarjota matkustajille ja kaupunkilaisille monipuolisia kahvila- ja ravintolapalveluita, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja odotuksiaan. Uskomme, että uudet ravintolamme tuovat lisäarvoa aseman vetovoimalle ja elävöittävät sen ilmapiiriä.”

Alkuvuodesta asemalle avataan maailmankuuluja erikoiskahveja, teetä ja pikkupurtavaa tarjoileva kahvila Starbucks sekä rapeita ja täyteläisiä patonkeja sekä muita leivonnaisia tarjoileva, Helsingin lentokentältä tuttu Upper Crust.

Tammikuussa 2024 Päärautatieasemalla aukeaa myös Super Bowl. ”Super Bowl on salaattikulho, josta olemme ylpeitä. Se on taidolla harkituista raaka-aineista käsin tehty täyttävä salaatti, jossa eri komponenttien täydellinen tasapaino synnyttää elämää muuttavia kokemuksia. Kutsumme sitä siis syystäkin superkulhoksi”, mainitsee Super Bowlin toimitusjohtaja Ari Suhonen. 

Kuten Steissin kävijät ja toimijat ovat varmasti jo huomanneet, aseman vakiokalustoon kuuluvat Minuuttibaari ja Robert’s Coffee ovat muuttaneet uuteen sijaintiin. Riittää kuitenkin, että katseen kääntää kioskihallin junalaitureiden puoleiselle seinustalle, jossa tutut ja turvalliset kohtaamispaikat jo odottavat vierailijoitaan.

Kaukoliikenteen junaravintoloita pyörittävän Avecran omistamien ravintoloiden muutokset ovat osa kioskihallin uudistustöitä. Siinä missä niin ikään Avecran omistamat, pitkään asemalla palvelleet Baguette & Co ja Stop@Station jäivät historiaan, haluttiin suosituimmat palvelut siirtää paalupaikalle, aivan junalaitureiden läheisyyteen.

”Muuton taustalla on aseman uudistushankkeen mukana eläminen. Osana uudistuvaa kioskihallia, halusimme siirtää suosituimmat pisteet hallin toiselle puolelle, jonka myötä molemmilla ravintoloilla on nyt ympäri vuoden laiturialueen katoksen alla palvelevat terassit sekä suora näkymä junalaitureille”, Avecran palvelupäällikkö Salla Alifrosti kertoo.

Muuton ohessa tehtiin myös pientä pintaremonttia niin sisustukseen kuin valikoimaankin.

”Minuuttibaarissa uutta ovat muun muassa kupariset Karhu-oluttankit, jotka tankkiauto käy ratapihalla täyttämässä säännöllisesti. Robert’s Coffeen valikoimaa uudistettiin ja mukaan otettiin muun muassa Baguette & Co:n suosituimpia patonkituotteita. Asiakkaat ovat ottaneet uudistukset todella hyvin vastaan. Asiakasmäärät ovat nousseet, ja terassit ovat olleet erittäin suosittuja. Moni myös tykkää, kun voi istahtaa kahville tai lasilliselle junaa odotellessa ja nähdä junan saapuvan laiturille.”

Minuuttibaarin ja Robert’s Coffeen lisäksi myös legendaarinen Aseman Wursti on uudistuksen edessä, ja uudistustyöt tullaan aloittamaan jo parin viikon kuluessa. Luvassa on uuden ilmeen lisäksi myös ruoka- ja juomalistan päivitys nykyistä street food -henkeä kunnioittaen.

Syntynyt raiteille

Alifrosti on viettänyt työurastaan Steissillä kohta vuosikymmenen, mutta juuret ovat vielä pidemmällä: Avecran ravintolapäällikölle ja VR:n veturinkuljettajalle syntynyeelle nykyiselle palvelupäällikölle Avecra, junaraiteet ja asema ovat olleet osa elämää ja syntymästä saakka. Matkan varrelle on mahtunut töitä niin Baguette & Co:n vuoropäällikkönä, Robert’s Coffeen kahvilapäällikkönä kuin järjestelmäkehitystä ja ravintoloiden muutoshankkeitakin. Aseman elämää ja sen palveluiden kehitystä vuosien varrella lähietäisyydeltä seuraaminen on opettanut ja antanut paljon.

”Työn puolesta arki Suomen vilkkaimmassa rakennuksessa on todella hektistä ja opettavaista. Kahvilapäällikkönä tapasinkin sanoa työntekijöille, että jos pärjäät täällä, pärjäät missä vain. Steissillä näkee koko elämän kirjon, ja se on ehdottomasti rikkaus. Avecra on toiminut asemalla yli 40 vuotta, ja haluamme jatkossakin olla mukana monipuolistamassa aseman tarjontaa ja kohtaamassa kävijöitä ja matkustajia alussa ja lopussa matkaa. Innolla odotamme, mitä kaikkea uudistukset tuovat tullessaan, ja toivotamme lisääntyvän valikoiman ja uudet naapurit lämpimästi tervetulleeksi.”

Minuuttibaari, tuttavallisemmin ”Minsa”, on yksi Päärautatieaseman ikonisimmista ajanvietto- ja kohtaamispaikoista. Jo neljän vuosikymmenen ajan sieltä on tarkkailtu ohikiitävää ihmisvilinää junaa odotellessa tai muuten vaan istuskellen. Konsepti on ollut alusta asti sama: tarjota helposti pieni rentoutumishetki ennen junaan astumista hyvän juoman ja tunnelman parissa. 

Osana aseman uudistusta ja parhaillaan käynnissä olevaa kioskihallin remonttia Minuuttibaari on muuttanut entisiin Stop@Stationin tiloihin, entisen tilan vastapäiselle puolelle kioskihallia. Uudessa Minuuttibaarissa on entistä enemmän asiakaspaikkoja, oma junalaitureille avautuva terassi, ja löytyypä ravintolasta myös uutena yksityiskohtana näyttävät metallinhohtoiset oluttynnyrit.

Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen Minuuttibaariin!

Nyt asemallakin päästään nauttimaan todellisesta laatusushista, kun Järvenpään Citymarketista tunnettu ja valtavan suosituksi kasvanut Raito Sushi on avannut toisen ravintolansa asemalla entisissä Isey Skyrin tiloissa.

Raito Sushin suosio perustuu laatuun, joka ei tingi yksityiskohdista: ravintolan aidot, japanilaista kulttuuria ja perinteitä kunnioittavat sushit on valmistettu sushiriisistä, joka tilataan yksinoikeudella Japanista. 

Ravintola on loistava lisäys uudistuvan aseman kehittyvään ravintolavalikoimaan: tuoreet sushit on helppo napata mukaan toimistolle, matkalle tai kotiin laadusta ja terveellisyydestä tinkimättä, Helsingin keskeisimmältä paikalta. 

Avajaistarjous 10 kpl sushilajitelma 10 € voimassa 31.8.–6.9. – tervetuloa herkuttelemaan ja tervetuloa asemalle, Raito Sushi! 

Ravintola avoinna:
ma–pe 7–20
la–su 11–20

Sunnuntaina 20.8.2023 klo 15 Päärautieasemalla on mahdollista päästä todistamaan historiallista hetkeä, kun aseman kellotorni soi ensimmäistä kertaa koskaan.

Tuolloin päärautatieaseman suunnitelleen arkkitehti Eliel Saarisen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Sen kunniaksi 50 metriä korkea kellotorni soi 15 kertaa sille varta vasten suunnitellulla äänellä.

Kellot ovat osa Päärautatieaseman ja sen yhteistyökumppaneiden merkkivuoden juhlimista. 

Vuodesta 1919 junamatkustajia palvellut asema on aina ollut enemmän kuin raiteiden alkupiste. Se on tänäkin päivänä maan vilkkain rakennus ja ikoninen kohtaamispaikka, jota pidetään yhtenä maailman kauneimmista rautatieasemista.

”Luomme parhaillaan aseman seuraavaa vuosisataa entistä viihtyisämpänä kohtaamispaikkana – keskiössä on edelleen Saarisen merkittävän työn kunnioittaminen ja varmistaminen, että kansallinen ylpeydenaihe säilyy tuleville sukupolville,” hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupista kertoo.

Tervetuloa juhlimaan Pride-viikkoa Olivian terassille hyvän musiikin, rennon meiningin ja herkullisen italialaisen ruuan kanssa!

DJ TNE vauhdittaa menoa Pride-viikonloppuna perjantaina 30.6. klo 17-21 Kluuvissa ja lauantaina 1.7. klo 16-21 Central Stationilla. Luvassa on hyvää ja rentoa musiikkia, kylmiä cocktaileja ja mocktaileja, italialaisia viinejä sekä tietenkin Italian parhaita makuja lautasella. 

Olivian terassille olet tervetullut niin aperitivojuomille ja pikkusuolaisille kuin pidemmällekin illalliselle. 

Tervetuloa nauttimaan Pride-viikonlopusta!

Päärautatieaseman suunnitelleen arkkitehti Eliel Saarisen syntymästä tulee tänä elokuussa kuluneeksi kuluneeksi 150 vuotta. Juhlistamme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa ikonisen arkkitehdin juhlavuotta erilaisin tavoin aseman digitaalisissa kanavissa sekä paikan päällä. 

Sunnuntaina 20.8.2023 klo 15 Päärautieasemalla on mahdollista päästä todistamaan historiallista hetkeä, kun aseman kellotorni soi ensimmäistä kertaa koskaan. Tällöin 50 metriä korkea kellotorni soi 15 kertaa sille varta vasten suunnitellulla äänellä Saarisen syntymäpäivän ja 150-juhlavuoden kunniaksi.

”Suunnittele asia aina tarkastelemalla sitä seuraavassa laajemmassa kontekstissaan – tuoli huoneessa, huone talossa, talo ympäristössä, ympäristö kaupunkisuunnitelmassa” 

Näihin sanoihin kiteytyy Saarisen visionäärisyys, joka ei suunnitellut rakennuksia vain käsillä oleviin tarpeisiin, vaan muovaamaan tulevaisuutta. Päärautatieasema on yksi esimerkki Saarisen upeasta suunnittelusta, joka on samaan aikaan ajaton ja ajassa kiinni. Kuten neroilla on tapana, ei Saarinenkaan kuitenkaan jäänyt töissään vaille kritiikkiä. 

Vuonna 1903 Rautatiehallitus järjesti suunnittelukilpailun Helsingin rautatieaseman ja rautatiehallituksen hallintorakennuksen julkisivuista. Kahdenkymmenenyhden ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin Eliel Saarisen työ Bevingadt hjul på jordglob – Maapallo, joka lepää neljän siipipyörän päällä. Voittotyöstä virisi kiivas keskustelu, ja suunnitelman kansallisromanttista olemusta ja koristelua lukuisine graniittikarhuineen pidettiin auttamattomasti vanhentuneena nykyaikaisen kaupungin pääliikenneaseman arkkitehtuuriksi. Piirrettiinpä kilpailun voittaneesta ehdotuksesta myös pilakuvia lehtiin, joissa karhuveistokset olivat kasvaneet, ja yksi niistä oli hypännyt kadulle jahtaamaan ihmisiä. 

Tapansa mukaan Saarinen ei itse missään vaiheessa osallistunut julkiseen keskusteluun, vaan lähti sen sijaan pitkälle matkalle Eurooppaan tutustuakseen uusimpiin rautatieasemiin. Erityisesti Saksassa oli suuri määrä juuri avattuja asemarakennuksia kaupunkien keskustoissa. Saarisen laajojen opintomatkojen jälkeen 1909 valmistuneet uudet piirustukset tuottivat vihdoin 1919 eurooppalaisen arkkitehtuurihistorian merkkiteoksen – Päärautatieaseman sellaisena kuin sen nyt tunnemme.

Ensimmäinen maailmalla vaikuttanut suomalainen arkkitehti

Eliel Saarinen oli Suomen ensimmäinen maailman maineeseen kohonnut arkkitehti, jonka kaksivaiheinen ura sijoittui Suomeen ja Yhdysvaltoihin. Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimistosta tietoisuuteen noussut Saarinen oli taidokas piirtäjä, jonka kynästä saivat alkunsa yhtä lailla rakennukset Suomen kansallismuseosta Marmoripalatsiin yksityiskohtaisine sisustussuunnitelmineen kuin suuret kaupunkisuunnitelmat. Osaa piirustuksista voidaan pitää jopa itsenäisinä taideteoksina.

Saarinen oli piirtänyt ja maalannut lapsuudestaan asti ja opiskellut myös yliopiston piirustuslaitoksella. Tämä näkyy hänen arkkitehtuuritöissään, joiden perspektiivikuvat edustavat aikansa huippua. Vapaan piirtämisen ja maalaamisen lisäksi Saarinen toimi melkein kaikilla visuaalisten taiteiden alueilla suunnitellen niin seteleitä kuin postimerkkejäkin sekä erilaisia taidekäsityötuotteita tekstiilejä ja ryijyjä myöten.

Jo uransa alkuvaiheessa Suomessa Eliel Saarista houkuteltiin professoriksi eräisiin Saksan yliopistoihin, mutta hän kieltäytyi. Hän sai Suomessa professorin arvon 1919. Sitä seurasivat etenkin 1930-luvulta lähtien lukuisat suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kunniatohtorin arvot, eri maiden arkkitehtiyhdistysten kunniajäsenyydet, mitalit, kunniamerkit ja muut huomionosoitukset.

Kaiken se kestää

Jos Saarinen näkisi aseman nyt vuonna 2023, voisi hän hyvällä omallatunnolla todeta aseman edelleen palvelevan tarkoitustaan, 104 vuotta myöhemmin. Eliel Saarisen piirtämä rakennus on nimittäin pärjännyt hyvin aikaa vastaan. Kun Saarinen suunnitteli asemaa viime vuosisadan alussa, Helsingissä oli satatuhatta asukasta. Nyt pääkaupunkiseudulla asuu lähes kaksi miljoonaa ihmistä, ja silti neljään ilmansuuntaan avautuva asema on yhä toimiva. Oikeastaan on suuri ihme, että asema on edes pystyssä. Ensimmäinen maailmansota viivästytti valmistumista, ja keskeneräinen rakennus muutettiin sotilassairaalaksi. Asemana se otettiin käyttöön vasta itsenäistymisen jälkeen 1919, ja jatkosodan aikana siihen osui useita pommeja. Tulipalo poltti vuonna 1950 osan asemasta, ja karanneet veturit ovat muutaman kerran iskeytyneet seiniin. Paljon asema on kärsinyt, mutta kaiken se on kestänyt.

Asema uudistuu Saarisen historiaa kunnioittaen

Yli satavuotisen historiansa aikana ikoninen Päärautatieasema on ollut sekä Helsingin että koko kansakuntaa koskettavien sattumusten sydämessä. Päärautatieaseman Kivimiesten lyhtyjen katveessa on vuosien saatossa roihunnut niin liekit kuin rakkauskin. Aseman holvikaarien alla on kohdattu ystäviä, juhlittu sankareita, koettu jälleennäkemisiä ja jäähyväisiä sekä eletty arkea ja tavoiteltu unelmia. Luomme parhaillaan aseman seuraava vuosisataa entistä viihtyisämpänä kohtaamispaikkana Saarisen valtakunnallisesti merkittävää historiaa kunnioittaen. Olkoon sen tulevaisuus iloisten ja sykähdyttävien sattumusten ja kohtaamisten täyttämä. Astu mukaan tarinaan.

Ulkomainosyritys Clear Channel tuo Helsingin Päärautatieasemalle uudet, isot digitaaliset näytöt
aseman laiturialueelle pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Juhannuksena asennetut uudet näytöt ovat osa Helsingin Päärautatieaseman uudistusta, jossa myös rakennuksen sisäpihan palveluja ja viihtyisyyttä parannetaan ainutlaatuista rakennusperintöä kunnioittaen.

”Helsingin Päärautatieasema on Suomen vilkkain rakennus: sen läpi kulkee päivittäin jopa 250 000 ihmistä. 100-vuotiaasta Steissistä halutaan paikka, jossa kaupunkilaiset viihtyvät ja viettävät myös aikaa. Uudet digitaaliset näytöt sijaitsevat juna-aikataulujen vieressä, eli paikassa, johon monen matkustajan katse kohdistuu,” sanoo kiinteistöyksikön hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR:ltä.

Mainosnäytöt ovat osoitus Clear Channelin vahvasta panostuksesta ulkomainonnan digitalisointiin, jonka myötä Suomen kaupunkien katukuvissa mainospinnat muuttuvat yhä enenevässä määrin digitaalisiksi. Tämä mahdollistaa myös mainostajille entistäkin tehokkaamman mainosmedian hyödyntämisen.

Lue lisää: https://www.clearchannel.fi/

Matkailuneuvonta muutti pois Päärautatieasemalta ja on löytänyt uuden kivijalkapisteen Senaatintorin laidalta Tuomiokirkkoa vastapäätä osoitteesta Aleksanterinkatu 24. Kesäaikaan Helsinki helppejä voi nähdä myös rautatieaseman ympäristössä matkailijoita palvelemassa. Kasvokkain tapahtuvan palvelun lisäksi matkailuneuvonnan tavoittaa puhelimitse ja MyHelsinki-sivun chatin kautta.

Lue lisää: https://www.myhelsinki.fi/fi/info/matkailuneuvonta

Tiesitkö, että vielä sata vuotta sitten rautatieasemat olivat varsinaisia keitaita koristeellisine puistoineen ja runsaine kasvillisuuksineen? Asemia reunustivat pallomuotoon leikatut pensaat ja puutarhoissa kukkivat pionit, akileijat, ritarinkannukset ja varjoliljat. Asemapuistojen kruununjalokivenä komeili Malus Hyvingiensis, rautatieomenapuu. 

Tämä sateenvarjon muodossa kasvava omenapuu kehitettiin noin 130 vuotta sitten Hyvinkäällä sijainneessa Valtion rautateiden keskuspuutarhassa, josta se levisi myöhemmin ympäri Suomea – kuten myös Päärautatieasemalle, jossa ravintola Olivian terassin edustalla upeasti kukkiva yksilö jatkaa pitkää asemapuutarhaperinnettä.

Viime marraskuussa Barkholtin taimistosta Valkeakoskelta täysikasvuisena siirretty 20-vuotias omenapuu tuotiin entisen, 80-luvulla istutetun omenapuun tilalle. Nykyinen rautatieomenapuu on suojattu jänisverkolla, sillä entisen puun kohtaloksi koitui aseman seudulla elävä kaniyhdyskunta, joille omenapuun suojaamaton kuori on tärkeää ravinnetta varsinkin talvisin.

Rautatieomenapuun säilyttäminen oli alusta asti tärkeä osa aseman uudistuksen ja ravintola Olivian terassin suunnitelmaa.

”Päärautatieaseman etupuutarhalla on pitkät perinteet aina Eliel Saarisen suunnitelmista saakka. Aseman uudistuksen ideologian mukaisesti myös puutarha haluttiin tuoda uudelle aikakaudelle perinteitä kunnioittaen. Rautatieomenapuun siirtäminen ja istuttaminen tässä kokoluokassa ei ole kovinkaan yksinkertaista, mutta etsintöjen jälkeen oikeanlainen puu löytyi Valkeakoskelta Barkholtin taimistosta, jonka jälkeen puun siirto ja istutus uuteen paikkaan tilattiin pitkän linjan ammattilaiselta arboristi Tapani Mäkelältä”, Gretel Hemgård maisema-arkkitehtitoimisto Hemgårdista kertoo.

”Rautatieomenapuun lisäksi puutarhaan haettiin jugend-rakennuksen julkisivuun sopivaa puutarhasommitelmaa eri väristen istutuksien muotoa korostavine kivireunoineen.”

Siinä missä nykyisen kasvillisuus- ja kukkaloisto ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikuvaa ja aseman viihtyisyyttä, oli asemapuutarhoilla ennen myös käytännön merkitys. Puita ja kasveja nimittäin istutettiin kipinäsuojaksi estämään höyryvetureista lähtevien kipinöiden aiheuttamia tulipaloja, sillä ne eivät syty niin herkästi kuin heinikko.