Asema uudistuu historiaa kunnioittaen

Suomessa valtio on vaalinut kulttuuriperintöä aina 1600-luvulta lähtien, ja nykyisen Museoviraston juuret ovat vuodessa 1884. Tehtävä on vielä tänäkin päivänä sama: vastata kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön, arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä kulttuuriomaisuuden suojelusta yhdessä muiden viranomaisten ja museolaitoksen kanssa. Eliel Saarisen suunnitteleman Päärautatieaseman ollessa osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, Museoviraston ja aseman yhteistyö on vuosien varrella muodostunut tiiviiksi. 

– Museovirasto ei ole mukana kovinkaan monissa pääkaupungin kohteissa, vaikka siltä julkisuudessa ehkä joskus vaikuttaakin. Rautatieaseman uudistamiseen kuitenkin osallistumme sen valtiotaustan, kulttuurihistoriallisen merkityksen ja myös suojelupäätöksen pohjalta, Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osastonjohtaja Mikko Härö kertoo.  

Nykyinen, hyvin tarkasti ja kattavasti kohdennettu suojelupäätös on vuodelta 2018. Päätös edellyttää, että Museovirastoa kuullaan asiantuntijana rakennus- ja korjaustöissä, ja se voi antaa myös ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Asemarakennuksessa suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Erityisen tärkeitä ovat keskushalli ja muut salitilat. Myös viereinen, nykyään hotelli Scandic Grand Central Helsingin tiloina toimiva hallintosiipi on suojeltu. 

– Päärautatieasema on lajissaan Suomen ikonisin rakennus. Kun maailmalla laaditaan luetteloja kauneimmista ja vaikuttavimmista rautatieasemista, se on aina mukana. Se on myös Helsingin maamerkki, joka sijaitsee maamme intensiivisimmässä liikenteen solmukohdassa, kaupungin sydämessä. Ei siis ihme, että se on myös huolella vaalittu suojelukohde, Härö hehkuttaa. 

Huolellista suunnittelua, pitkiä keskusteluja ja kompromisseja

Rautatieaseman arkkitehtuuri on vahvaa ja mitoiltaan vaikuttavaa. Voisi ajatella, että se kestää kaikenlaisia muutoksia, mutta todellisuudessa näin ei ole. Yhtälö ei ole aina helppo: Kuinka kehittää toimivia, asiakkaille selkeitä ja houkuttelevia palveluita, jotka ovat ulkoasultaan sekä tyylikkäitä että yhtenäisiä, mutta samalla istuvat hienon arkkitehtuurin ominaispiirteisiin.

Standardiratkaisut eivät riitä, eikä ulkoa tuotuja brändejä voi sellaisenaan ripotella aseman tiloihin. Intressien sovittaminen yhteen on toisinaan vaikeaa, mutta pulmia ratkotaan huolellisin selvityksin ja tutkimuksin, osaavalla suunnittelulla, keskustellen sekä tarvittaessa myös kompromisseihin taipuen. VR Group, suunnittelevat arkkitehdit ja Museovirasto ovat kehittäneet yhteistyössä vuokralaisohjeet, jotka ohjaavat aseman liiketilojen muutoksia suojeltua arkkitehtuuria kunnioittaen. Aseman vuokralaisten näkyvyyttä ohjaavat koko rakennuksen julkisivuja ja sisätiloja koskevat erilaisten opasteiden ja mainoslaitteiden suunnitelmat.

– Päärautatieaseman kehityshanke kestää useamman vuoden ajan. Muutosvaiheen aikana meillä on rinnakkain aikaisemmin, paljon ennen suojelupäätöstä toteutettuja tiloja sekä nyt tehtäviä uusia tiloja, joiden korjaustöissä noudatetaan suojelupäätöstä ja uusittua vuokralaisohjeistusta,  hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupilta sanoo.

– Yhteistyö VR Groupin kanssa on ollut hyvää. Perusnäkemyksemme asemarakennuksen kehittämisestä vastaavat toisiaan. Aivan kuten VR:lle, myös Museovirastolle on tärkeää aseman palvelukyvyn kehittäminen, joka elää paitsi liikenteen ja sen palveluiden muutosten, myös kuluttajien tarpeiden myötä, Museoviraston yliarkkitehti Johanna Hakanen jatkaa.