07.01.2025

Näköaloja kansallismaisemaan – haastattelussa vastuukonservaattori Liisa Helle-Wlodarczyk

Helsingin päärautatieaseman Maisema Kolilta on ollut yli vuosisadan ajan suomalaisuuden symboli – hiljainen todistaja arjen kohtaamisille, juhlan hetkille ja historiallisille tapahtumille. Nyt tämä Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon luoma mestariteos käy läpi perusteellisen konservointiprosessin, joka tuo sen yksityiskohdat ja värit uudelleen esiin. Vastuukonservaattori Liisa Helle-Wlodarczyk avaa projektin kulisseja ja kertoo, miten taide, historia ja moderni teknologia yhdistyvät ainutlaatuisessa hankkeessa.

"Historia ja käsillä tekeminen yhdistyvät työssäni" 

Liisa Helle-Wlodarczyk löysi tiensä konservointialalle sattuman kautta. Alun perin hän kouluttautui metallisepäksi, mutta kaipasi työhönsä lisää merkitystä. "Historia ja käsillä tekeminen ovat aina kiinnostaneet minua, ja konservoinnissa nämä kaksi yhdistyvät täydellisesti. Pääsen säilyttämään menneisyyttä ja kertomaan tarinoita tuleville sukupolville," hän kertoo. 

Halutessaan jatkaa opintojaan ulkomailla hän päätyi Varsovan Krakovan taideakatemiaan. Kielikurssin kautta hän avasi ovet akatemiaan, jossa oppi konservoinnin salat. Vuonna 2002 Helle-Wlodarczyk perusti oman yrityksensä ja on työskennellyt siitä lähtien monissa merkittävissä projekteissa. 

"Turun sataman 48-neliöisen freskon konservointi irroitus strappo-menetelmällä  oli valtava haaste, mutta samalla unohtumaton kokemus. Keskiaikaiset veistokset ja alttarikaapit ovat aina olleet erityisen lähellä sydäntäni. Konservaattorin työ vie usein paikkoihin, joihin muuten ei pääsisi," hän muistelee. 

Maisema Kolilta: suomalaisuuden symboli 

Maisema Kolilta on enemmän kuin pelkkä maalaus – se on kiinteä osa päärautatieaseman arkkitehtuuria ja suomalaisten arkea. "Se sulautuu niin luontevasti osaksi aseman tilaa, että pitkään ajattelin sen olevan seinämaalaus. Oli yllättävää huomata, että se onkin kankaalle maalattu taulu," Helle-Wlodarczyk kertoo. 

Maisema Kolilta -teos yhdistää taiteen ja arkkitehtuurin ainutlaatuisella tavalla. "Teos on ollut asemalla vuodesta 1911 asti ja sen säilyttäminen on tärkeää. Se ei ole vain taideteos, vaan osa yhteistä kulttuuriperintöämme," hän toteaa. 

Kansainvälistä yhteistyötä ja modernia teknologiaa 

Maisema Kolilta -teoksen konservointi on mittasuhteiltaan ja sijainniltaan ainutlaatuinen projekti. Kansainvälinen yhteistyö on ollut avainasemassa. "Olemme saaneet tärkeitä neuvoja Viron taideakatemian asiantuntijoilta ja italialaisilta kehysrestauroinnin osaajilta. Heidän tietotaitonsa on ollut korvaamatonta," Helle-Wlodarczyk kertoo. 

Konservointiprosessi on monivaiheinen. Teoksen puhdistaminen pölystä ja liasta oli ensimmäinen askel. Sen jälkeen poistetaan luultavasti 1980-luvulla lisätty lakka, joka on tummunut ajan saatossa. "Kun lakka poistetaan, alkuperäiset värit nousevat esiin tavalla, joka voi yllättää monet," hän selittää. 

Vaativinta projektissa on alkuperäisten kiilakehysten säilyttäminen jotenkin niin, että uuden pingoitussysteemin kehittäminen niin, että alkuperäiset kiilakehykset saadaan säilytettyä. "On ehdottoman tärkeää, että emme muuta mitään alkuperäistä. Ilman erittäin painavaa syytä Käytämme nykyaikaisia materiaaleja, ja kaikki lisäykset dokumentoidaan tarkasti. Rekonstruointimaalaukset tehdään vain vaurioituneille kohdille – ei koskaan alkuperäisen päälle," Helle-Wlodarczyk korostaa. 

Konservointi yhdistää historian ja tulevaisuuden 

Konservaattorin työ on täynnä tarkkuutta ja unohtumattomia hetkiä. "Ensimmäinen kerta, kun pääsin aivan lähelle Maisema Kolilta -teosta, oli erityinen hetki. Teos avasi valtavasti uusia yksityiskohtia, joita ei etäältä voi nähdä," Helle-Wlodarczyk kertoo. 

Seuraava suuri hetki odottaa, kun teos lasketaan alas ja sen tausta tutkitaan tarkemmin. "Taustan kunto kertoo paljon siitä, miten teos on säilynyt ja mitä toimenpiteitä tarvitaan." 

Helle-Wlodarczyk kertoo myös työn haasteista: "Joskus oikean sävyn löytäminen retusointityöhön voi olla vaikeaa. Mutta lopulta se yleensä löytyy – tai ainakin pääsemme hyvin lähelle." 

Kontrasteja aseman sykkeessä 

Kontrasti konservointityön rauhallisuuden ja aseman kiireen välillä on pysäyttävä. "Historiallisessa ravintolasalissa työskentely on rauhallista, mutta kun astun ulos, tuhansien ihmisten liike muistuttaa, miten ainutlaatuisessa ympäristössä Maisema Kolilta on esillä. On myös hienoa nähdä, miten kiinnostuneita ihmiset ovat. Monet pysähtyvät kysymään, mitä teemme," Helle-Wlodarczyk sanoo. 

Uusia näkökulmia tuttuihin maisemiin 

"Konservointi ei ole vain korjaamista, vaan kulttuuriperinnön säilyttämistä tuleville sukupolville," Helle-Wlodarczyk sanoo. "On olennaista, että kaikki interventiot dokumentoidaan tarkasti, jotta tulevat konservaattorit tietävät, mitä on tehty. Tämä työ kantaa pitkälle tulevaisuuteen."  

Kun Maisema Kolilta palaa paikalleen päärautatieaseman seinälle, teoksen kirkastuneet värit ja uudessa loistossa näyttäytyvät yksityiskohdat tarjoavat jälleen uusia näkökulmia tuttuihin maisemiin.