Suomen Kuvalehden 110-juhlanäyttelyn kannet näyttävät miten Suomi on liikkunut ja muuttunut

Kun Suomen Kuvalehti alkoi ilmestyä vuonna 1916, Eliel Saarisen suunnittelema uusi päärautatieasema oli vielä rakenteilla. Asema avattiin vuonna 1919. Lehti ja asema syntyivät lähes rinnakkain aikana, jolloin suomalaisten yhteydet eri puolille maata ja maailmaan olivat muuttumassa. 

– Rautatieasema yhdisti Suomea fyysisesti, Suomen Kuvalehti henkisesti. Molemmat päästivät ihmisiä paikkoihin, joihin he eivät muuten olisi päässeet, Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski sanoo. 

Näyttelyn kannet valittiin Suomen Kuvalehden arkistosta liikkumisen näkökulmasta. Junien, asemien ja kaupunkien lisäksi ne kertovat siitä, keitä ja mitä Suomessa on eri aikoina nostettu esiin. 

Asemaympäristössä myös vallanpitäjät näyttäytyvät toisin. Ruotsin prinssi, Suomen presidentti tai Mannerheim on kuvattu laiturilla tai junan edessä, ei juhlasalissa tai virka-autossa. Kansivalinnat heijastavat samalla aikakausien painotuksia: lehden alkuvuosina esillä olivat suuret rakennushankkeet ja kansalliset saavutukset, 1970-luvun taitteessa politiikka ja poliitikot. 

– Vaatteet, rakennukset ja tekniikka muuttuvat, mutta ihmisissä tunnistaa paljon samaa. Uteliaisuus säilyy: missä en ole vielä ollut ja mitä siellä on, Kalliokoski sanoo. 

Suomen Kuvalehden tavoitteena oli jo alkuvuosina julkaista yli 5 000 kuvaa vuodessa. Tärkein kuva oli heti kannessa. 

Ero aikakauden muuhun mediaan oli suuri: kirjoissa ja sanomalehdissä teksti hallitsi, elokuvia näki vielä harva eikä televisiota ollut. Suomen Kuvalehdessä kuva nousi alusta lähtien keskeiseksi tavaksi kertoa maailmasta. 

– Kansiaiheet ovat aina voineet olla hyvin erilaisia. Yhtenä viikkona kannessa on pääsiäistipu, toisena presidentti. Se kertoo siitä, miten monesta suunnasta Suomea ja omaa aikaansa on lehden kansissa katsottu, Suomen Kuvalehden ulkoasupäällikkö Laura Villi sanoo. 

Näyttely osana uudistunutta päärautatieasemaa 

Liikkuvan Suomen kuva avautuu uudistuneella päärautatieasemalla. Monivuotisen uudistushankkeen yhteydessä asemaa on avattu entistä enemmän myös näyttelyille, kulttuurille ja tapahtumille. 

– Päärautatieasema on yli sadan vuoden ajan ollut paitsi liikenteen solmukohta myös osa Helsingin kaupunkielämää ja kulttuurihistoriaa. Uudistuksen myötä tätä puolta asemasta on tuotu näkyvämmin esiin esimerkiksi länsisiiven näyttelytoiminnassa. Suomen Kuvalehden kansista voi katsoa samaa yli sadan vuoden muutosta, joka on kulkenut myös päärautatieaseman kautta, sanoo VR hankepäällikkö Jani Jääskeläinen. 

Suomen kansalaismuseossa järjestetään maksuttomia vaihtuvia näyttelyitä, jotka tuovat taidetta, kulttuurihistoriaa ja erilaisia näkökulmia suomalaisuuteen osaksi aseman julkista ympäristöä.