29.04.2025

Konservoitu Maisema Kolilta -jättimaalaus on palannut uudistuvan ravintolasalin seinälle 

Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon yhteisteos konservoitiin ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Teos on palannut päärautatieaseman historiallisen ravintolasalin seinälle osana laajaa kehityshanketta, jossa suojeltu rakennus saa entistä vahvemman roolin kaupunkikulttuurin keskuksena. 

Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon yhteisteos konservoitiin ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Teos palaa Helsingin päärautatieaseman ravintolasalin seinälle osana laajaa kehityshanketta, jossa suojeltu rakennus saa entistä vahvemman roolin kaupunkikulttuurin keskuksena. 

Helsingin päärautatieaseman jättimäinen Maisema Kolilta -maalaus on palautettu paikoilleen puoli vuotta kestäneen konservointityön jälkeen. Yli kahdeksan metriä leveä ja viisi metriä korkea teos irrotettiin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun se asennettiin aseman ravintolasaliin vuonna 1923. 

Konservointi tehtiin osana 60 miljoonan euron hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa aseman roolia paitsi liikenteen solmukohtana myös kaupunkikulttuurin keskuksena. Teoksen kunnostus oli välttämätöntä sen säilymisen kannalta. 

– Kangas oli alkanut pussittua ja löystyä, mikä uhkasi sen rakenteellista kestävyyttä ja visuaalista eheyttä. Vuosikymmenten ja salin elämän jälkien myötä myös teoksen alkuperäinen väriloisto oli haalistunut, sanoo vastuukonservaattori Liisa Helle-Wlodarczyk. 

Konservointi kansainvälisessä yhteistyössä  

Konservointi aloitettiin puhdistamalla teos paikallaan seinällä. Tämän jälkeen se laskettiin alas ja asetettiin vaakatasoon jatkokäsittelyä varten. Teos oli paikoin tummunut ja likaantunut, ja sen rakenne oli heikentynyt. 

Teoksessa hyödynnettiin Elastic Tensioning System -pingotusmenetelmää, jota käytettiin nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Menetelmä perustuu jousimekanismiin, joka reagoi ympäristön muutoksiin ja vähentää rakenteellista rasitusta kankaalle. 

Menetelmän käyttöönottoa valvoi italialainen konservaattori Antonio Iaccarino Idelson. Tekniikkaa on hyödynnetty maailmalla monissa merkittävissä teoksissa, kuten Rembrandtin Yövartion konservoinnissa Amsterdamin Rijksmuseumissa. 
 
– Projekti on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus oppia tekniikkaa kansainvälisiltä kollegoilta ja jakaa kokemusta eteenpäin suomalaisille konservaattoreille, vastuukonservaattori ja Eero Järnefelt -asiantuntija Nina Robbins sanoo. 

Konservointi tehtiin aktiivisen työmaan yhteydessä 

Konservointiprojekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä useiden asiantuntijatahojen kanssa. Mukana olivat konservaattorien lisäksi taidelogistiikan, rakennesuunnittelun, valaistuksen, paloturvallisuuden ja rakennussuojelun asiantuntijat. Myös VR:n ja Museoviraston edustajat osallistuivat suunnitteluun ja valvontaan. 

Konservointi ja ravintolasalin remontti ajoittuivat osin samaan aikaan, mutta työt tehtiin tilallisesti eriytetysti. Konservaattorit työskentelivät omaan käyttöön rajatussa tilassa, jossa taideteoksen käsittely voitiin tehdä hallituissa olosuhteissa. Työmaan toiminnot sovitettiin yhteen konservoinnin kanssa aikataulullisesti ja logistisesti. 

– Poikkeuksellista oli se, että konservointi ei tapahtunut museoympäristössä tai työhuoneella, vaan aktiivisen rakennushankkeen yhteydessä. Tämä vaati täsmällistä yhteydenpitoa ja suunnittelua eri toimijoiden välillä, sanoo projektia johtanut taideasiantuntija Jukka Valkonen. 

Teos on osa suojeltua kulttuuriympäristöä 

Maisema Kolilta maalattiin alun perin Suomen Matkailijayhdistyksen tilauksesta, ja se oli esillä Berliinin matkailunäyttelyssä vuonna 1911. Helsingin päärautatieasemalle se sijoitettiin vuonna 1923 osaksi Eliel Saarisen suunnittelemaa rakennusta. 

Ravintolasali on suojeltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Suojelupäätöksessä mainitaan erikseen myös teos itse – se kuuluu tilaan, eikä sitä voi siirtää. 

–  Se on aina ollut osa tätä kiinteistöä, ja pidämme siitä huolen, sanoo VR:n hankepäällikkö Jani Jääskeläinen. 
 
– On tärkeää, että näin merkittävästä teoksesta huolehditaan pitkäjänteisesti. Museovirasto arvostaa sitä, että VR teoksen omistajana sitoutui poikkeuksellisen laajaan ja vaativaan konservointiin kulttuurihistoriallisesti tärkeässä kohteessa, sanoo Museoviraston yliarkkitehti Mikko Mannberg. 

Ravintolasali uudistuu – taideteos huomioidaan suunnittelussa 

Konservointi toteutettiin aseman ravintolasalissa, jossa teos on sijainnut koko ajan. Sali uudistetaan osana aseman kokonaisremonttia, ja tilaan tuleva uusi ravintola julkistetaan myöhemmin tänä vuonna.  

Suunnittelussa huomioidaan erityisesti maalauksen säilyminen. Keittiö siirretään pois teoksen alta, ja uudet rakenteet sijoitetaan salin sivureunaan ja kellarikerrokseen. 

Puhdistus toi esiin alkuperäiset värit 

Konservoinnin myötä teoksen alkuperäinen värimaailma on palautunut. Sen aiemmin samea yleisilme on kirkastunut. 
 
– Teos ei ole enää haalea iltapäiväauringon kuva, vaan raikas, keskipäivän sininen maisema, VR:n entinen arkkitehti Pirjo Huvila toteaa.   

– Hyvin harva maalaus on näin monen ihmisen nähtävillä joka päivä. Se on ollut osa suomalaisten arkea yli sadan vuoden ajan, ja nyt teos on jälleen mahdollista nähdä sellaisena kuin se on tarkoitettu nähtäväksi, konservointia johtava taideasiantuntija Jukka Valkonen sanoo.