Aseman omenapuu jatkaa pitkää asemapuisto-perinnettä

Tiesitkö, että vielä sata vuotta sitten rautatieasemat olivat varsinaisia keitaita koristeellisine puistoineen ja runsaine kasvillisuuksineen? Asemia reunustivat pallomuotoon leikatut pensaat ja puutarhoissa kukkivat pionit, akileijat, ritarinkannukset ja varjoliljat. Asemapuistojen kruununjalokivenä komeili Malus Hyvingiensis, rautatieomenapuu. 

Tämä sateenvarjon muodossa kasvava omenapuu kehitettiin noin 130 vuotta sitten Hyvinkäällä sijainneessa Valtion rautateiden keskuspuutarhassa, josta se levisi myöhemmin ympäri Suomea – kuten myös Päärautatieasemalle, jossa ravintola Olivian terassin edustalla upeasti kukkiva yksilö jatkaa pitkää asemapuutarhaperinnettä.

Viime marraskuussa Barkholtin taimistosta Valkeakoskelta täysikasvuisena siirretty 20-vuotias omenapuu tuotiin entisen, 80-luvulla istutetun omenapuun tilalle. Nykyinen rautatieomenapuu on suojattu jänisverkolla, sillä entisen puun kohtaloksi koitui aseman seudulla elävä kaniyhdyskunta, joille omenapuun suojaamaton kuori on tärkeää ravinnetta varsinkin talvisin.

Rautatieomenapuun säilyttäminen oli alusta asti tärkeä osa aseman uudistuksen ja ravintola Olivian terassin suunnitelmaa.

”Päärautatieaseman etupuutarhalla on pitkät perinteet aina Eliel Saarisen suunnitelmista saakka. Aseman uudistuksen ideologian mukaisesti myös puutarha haluttiin tuoda uudelle aikakaudelle perinteitä kunnioittaen. Rautatieomenapuun siirtäminen ja istuttaminen tässä kokoluokassa ei ole kovinkaan yksinkertaista, mutta etsintöjen jälkeen oikeanlainen puu löytyi Valkeakoskelta Barkholtin taimistosta, jonka jälkeen puun siirto ja istutus uuteen paikkaan tilattiin pitkän linjan ammattilaiselta arboristi Tapani Mäkelältä”, Gretel Hemgård maisema-arkkitehtitoimisto Hemgårdista kertoo.

”Rautatieomenapuun lisäksi puutarhaan haettiin jugend-rakennuksen julkisivuun sopivaa puutarhasommitelmaa eri väristen istutuksien muotoa korostavine kivireunoineen.”

Siinä missä nykyisen kasvillisuus- ja kukkaloisto ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikuvaa ja aseman viihtyisyyttä, oli asemapuutarhoilla ennen myös käytännön merkitys. Puita ja kasveja nimittäin istutettiin kipinäsuojaksi estämään höyryvetureista lähtevien kipinöiden aiheuttamia tulipaloja, sillä ne eivät syty niin herkästi kuin heinikko.