Näköaloja kansallismaisemaan

Pauliina Sillanpää

Auringonnousu pakkasaamuna Seinäjoella.

Pauliina Sillanpää

Auringonnousu pakkasaamuna Seinäjoella.

Miltä näyttää tämän päivän kansallismaisema 1200 suomalaisen silmin?

Päärautatieasemalla sijaitseva ikoninen Maisema Kolilta -maalaus astui konservoinnin ajaksi sivuun, mutta vain tehdäkseen tilaa uusille tulkinnoille suomalaisuudesta. Sen jättämän tilan täyttivät suomalaiset omilla näkemyksillään tämän päivän kansallismaisemasta. Vuoden 2024 itsenäisyyspäivän viikonloppuna suomalaiset lähettivät meille lähes 1200 kuvaa omasta kansallismaisemanäkemyksestään, jotka projisoitiin päärautatieasemalla järjestettyyn koko Suomen kattavaan valokuvanäyttelyyn. Kuvat jäävät katseltavaksi yllä olevaan galleriaan.

Hassan Maikal esittää: Maailma on kaunis

Oman tulkintansa suomalaisuudesta tarjosivat myös monet tunnetut suomalaiset, kuten Ajak Majok, Teemu Laajasalo, Antti Tuuri, Pekka Haavisto, Jasper Pääkkönen, Olli ja Merja Rehn, Rainer Friman, Lauri Ylönen, Kike Elomaa ja Saimi Hoyer – sekä Hassan Maikal versiollaan ikivihreästä kappaleesta Maailma on kaunis. Kappaleen ovat aiemmin tehneet tunnetuksi mm. Irwin Goodman ja Vesa-Matti Loiri.

”Olen pohtinut paljon omaa identiteettiäni ja suhdettani suomalaisuuteen. Itsenäisyyspäivä, kansallismaisema ja luonto ovat tärkeä osa omaa suomalaisuuttani. Myös kulttuuri ja suomalaisen musiikin juuret sekä Vexi Salmen ja Kassu Halosen kaltaisten legendojen ajattomat mestariteokset ovat minulle tärkeitä inspiraation lähteitä. Maailma on kaunis –kappaleen vapaus ja rauha ovat asioita, joista haluan pitää kiinni”, Maikal kommentoi.

Kuuntele kappale ja Katso Kolin kansallismaisemassa kuvattu upea musiikkivideo alta!

Katso luettelo osallistuneista vaikuttajista

Aino Morko, Ajak Majok, Amani Al-mehsen, Anders Adlercreutz, Anja Sollas, Anna Järvinen, Anna-Kristiina Mikkonen, Anne Brunila, Annina Holmberg, Ansu Kivekäs, Antonio Flores, Antti Reini, Antti Tuuri, Ari-Pekka Liukkonen, Atte Kilpinen, Birgitta Myllymäki, Cami Aschan, Camilla Roos, Eicca Toppinen, Elisabeth Nauclér, Elisa Markula, Elsa Saisio, Esko Valtaoja, Essi Sainio, Eva Biaudet, Hamza Al-Razak, Hanna-Leena Rissanen, Hannele Pokka, Hannu-Pekka Björkman, Harri Hölttä, Harri Jaskari, Hassan Maikal, Helena Ranta, Helena Sederholm, Hille Tams, Iiro Jussila, Ilkka-Christian Björklund, Ilkka Vainio, Ima Iduozee, Ina Mikkola, Jaana Pelkonen, Jani Jääskeläinen, Jani Toivola, Jasper Pääkkönen, Jenni Aleksandrova, Jenni Kokander, Jouni Markkanen, Juha Itkonen, Juha Juutinen, Juhani Tuuttila, Juha Rantanen, Jussi Paavoseppä, Jyrki Iso-Aho, Kaija Kärkinen, Kai Mykkänen, Kaisa Hela, Kari Tervo, Karoliina Blackburn, Katariina Poskiparta, Katriina Virtanen, Lasse Lehtinen, Laura Malmivaara, Laura Voutilainen, Lauri Ylönen, Leena Lehtolainen, Lenka Hellstedt, Leo Aikio, Mania Al, Marco Bjurström, Maria Kaisa Aula, Marianne Kiskola, Maria Ohisalo, Marika Kecskeméti, Mari Punta, Marja-Leena Tiainen, Markko Taina, Marko Talli, Markus Leikola, Markus Pyrhönen, Matleena Kuusniemi, Matti Pikkujämsä, Meeri Koutaniemi, Mia Halonen, Michael Lindgren, Mikko Kuustonen, Mikko Peltola, Milla Heinonen, Minna Haapkylä, Minna Joenniemi, Mira Kyllönen, Mona Eid, Netta Paavoseppä, Nikke Kaartinen, Nina Honkanen, Nina Sevon, Noora Shingler, Olli ja Merja Rehn, Osku Pajamäki, Pär Stenbäck, Patrik Leivonen, Paula Risikko, Pauli Kiuru, Paulina Ahokas, Pekka Haavisto, Pekka Hassinen, Pekka Sauri, Peter Franzén, Peter Lönnqvist, Petra Karjalainen, Pia Pakarinen, Pirjo Hassinen, Pirjo Huvila, Pirkka Lähteinen, Rainer Friman, Rauli Mård, Reidar Palmgren, Reija Friman, Riikka Kämppi, Riikka Karppinen, Riitta Airaksinen, Ritva "Kike" Elomaa, Rosa Liksom, Rosa Meriläinen, Saara Cantell, Saida Mäki-Penttilä, Saimi Hoyer, Sami Maukonen, Sari Essayah, Satu Silvo, Satu Väkiparta, Seemi Peltoniemi, Setumo Bodibe, Shawn Huff, Sirpa Paatero, Susanna Mehtonen, Suvi Huttunen, Tarja Cronberg, Tarja Filatov, Teemu Laajasalo, Tertta Saarikko, Tiina Merisalo, Timo Huhtamäki, Timo Parvela, Tommi Läntinen, Tuomas Kuhmonen, Tuomas Muraja, Tytti Isohookana-Asunmaa, Valtteri Lehtinen, Vappu Taipale, Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Koivu, Ville Timonen, Yacine Samb.

Kansallisaarretta konservoimassa – Steissin Maisema Kolilta -maalaus palautettiin loistoonsa

Vielä puoli vuotta sitten Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon kultakauden jättiteos oli levännyt paikoillaan yli vuosisadan. Aika päärautatieaseman historiallisessa ravintolasalissa ei kuitenkaan ollut pysähtynyt, ja teoksen alkuperäinen väriloisto oli haalistunut vuosikymmenten saatossa.

Yli sadan vuoden ajan aseman historiallista ravintosalia koristanut teos on paitsi yksi Suomen suurimmista kankaalle tehtyistä maalauksista, myös merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä. Konservointiprojektin tavoitteena oli palauttaa maalauksen alkuperäiset sävyt ja yksityiskohdat teoksen säilyttämiseksi jälleen seuraavat sata vuotta.

Nyt, historiallisen konservointiprojektin valmistuttua, meillä on mahdollisuus nähdä teos uudessa loistossa – juuri siinä tilassa johon se on alun perin suunniteltu, juuri sellaisena kuin se ansaitsee tulla nähdyksi.

Näköaloja kansallismaisemaan

Maalaus valmistui vuonna 1911, jolloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta suomalaisuusliike ja kansallinen identiteetti olivat voimakkaassa nousussa. Koli-teos manifestoi tätä nousevaa suomalaisuutta kuvaamalla kansallismaisemaa, joka oli symbolisesti täynnä luonnon voimaa, pysyvyyttä ja omaleimaisuutta – ominaisuuksia, jotka myöhemmin yhdistettiin itsenäiseen Suomeen. Teos oli mukana edustamassa Suomea Berliinin matkailunäyttelyssä samana vuonna, ja se herätti ihailua ja kiinnostusta suomalaisen maiseman ja kulttuurin ainutlaatuisuudesta. Tämän jälkeen se sijoitettiin Helsingin päärautatieasemalle osaksi Eliel Saarisen suunnittelemaa arkkitehtuuria.

Kulttuurihistoriallinen jännitysnäytelmä

Maalauksen konservointi on poikkeuksellisen haastava ja monivaiheinen projekti, jossa jokainen vaihe teoksen siirtämisestä restaurointiin ja palauttamiseksi paikalleen on osa kulttuurihistoriallista jännitysnäytelmää. Projektissa kaikki mukaan seuraamaan tämän jännittävän projektin etenemistä ja tutustumaan tarkemmin itse teokseen sekä sen taustalla vaikuttaviin tarinoihin niin aseman viestintäkanavissa kuin paikan päällä. Puolivuotinen konservointiprojekti tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua teokseen ja sen taustalla vaikuttaviin tarinoihin – sekä näkemään, miten historiallinen teos herätetään uuteen loistoon.

Kiitos kaikille projektissa mukana olleille sekä kansallisaarteen turvaamiseen osallistuneille!

Ajankohtaista

Historiallinen konservointiprojekti on valmistunut

Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon yhteisteos konservoitiin ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Teos on palannut aseman historiallisen ravintolasalin seinälle osana laajaa kehityshanketta, jossa suojeltu rakennus saa entistä vahvemman roolin kaupunkikulttuurin keskuksena.

Lue lisää

Konservointi kansainvälisessä yhteistyössä

Projekti on tuonut yhteen Suomen johtavat asiantuntijat – ja nyt loppusuoralla mukana on myös kansainvälistä huippuosaamista. Tällä viikolla teos kiinnitettiin takaisin kehykseensä italialaisen konservaattorin Antonio Iaccarino Idelsonin johdolla.

Lue lisää

Haastattelussa taideasiantuntija Jukka Valkonen

Historiallista konservointiprojektia johtavan taideasiantuntija Jukka Valkosen tehtävänä on varmistaa, että kaikki etenee suunnitellusti ja aikataulu pitää. Teoksen koko ja paino tekevät jokaisesta työvaiheesta moninkertaisesti vaativamman.

Lue lisää

Lue lisää ajankohtaisia

Päärautatieasema

Kaivokatu 1, 00100 Helsinki, Suomi

Päärautatieasema on avoinna vuoden jokaisena päivänä ma–su klo 05–02.

Ravintoloiden ja palveluiden aukioloajat vaihtelevat liikekohtaisesti. Löydät aukioloajat ravintoloiden ja palveluiden sivuilta.

Tietosuojaseloste